Iltaisin valot palavat huoneissa ja ne näkyvät kauniisti ulospäin. Tavarat ovat vielä sekaisin ja lähes koko salin kalusto kadoksissa! Kuinka voi muutossa kadota kokonainen kalusto? Sitä nukkekodissani päivitellään nyt jatkuvasti. On etsitty ja kaiveltu laatikoita ja jemma paikkoja, mutta turhaan.

Portailla on vielä pikkuinen kuusi paikoillaan ja siinä on hiukan luntakin päällä. On siis satanut ohutta puuterilunta, mutta oven edusta on lakaistu. Ahkera monitoimimies Väinö on lumet ilmeisesti lakaissut, jottei väki pääse liukastelemaan. Väinö onkin sellainen kaveri, että häneltä onnistuu talon maalaaminen, tapetointi ja kaikki muukin remontointi tuosta vaan. Nyt odottavat verhot ripustamista.

Olen metsästänyt kullan värisiä silmukkaruuveja, mutta ainoastaan hopeisia olen löytänyt. Pakko siis ruveta kiertämään jo askarteluliikkeistä, kun ei rautakaupoista niitä löydy. Verhotangot ovat liian lyhyitä tähän nykyiseen taloon ja ostoslistalla on nyt myös pitkät puutikut. Vanhat grillitikut katosivat myös muuton yhteydessä. Tikkujen päissä on ollut kullan väriset puuhelmet stoppareina ja koristeina.

Talossa asuu nyt isäntä ja toimelias taloudenhoitaja. Keski-ikäisiä molemmat ja samalta pieneltä maalaiskylältä lähtöisin. Monien mutkien kautta taloudenhoitoon tuli palkattua toimelias ja reipa Helmi. Tulevat hyvin juttuun keskenään vaikka Helmi tahtoo aina välillä ottaa huushollin ohjat liiaksikin tosissaan. Nyt käydään tahtojen taistelua isännän tohveleista. Ne kun ovat ikäkulut rohjat, mutta pois ei saisi niitä millään heittää. Isäntä on jossain asioissa niin pihi ja nuuka. Harmi ettei koira tohveleita ole syönyt, miettii Helmi, ja suunnittelee kuinka saada isännälle uudet tohvelit ja vanhat katoamaan. Olisi ne tohvelit kadonneet, mutta että salin kalusto....

HUonekalujakaan isäntä ei ole raaskinut uusia omaan huoneeseensa. Kaikki on vanhaa ja salkkukin alkaa jo olla ikäkulu. Välillä helmiä oikein hirvittää mitä ihmiset Kaupungissa sanovat isännän kuluneista tamineista. Vanhassa kaupungissa oltiin jo niin totuttu siihen, mutta nyt ollaan Isossa Kaupungissa ja täällä on niin hyvin pukeutuneita ihmisiä että isäntä kyllä osuu silmään outona uutena asukkaana.

Arvostettu mies Isäntä kyllä on. Jo ensimmäisenä päivän muuton jälkeen tuli pappi käymään ja tervehtimään. Harmi vain, että piti tarjoilla kahvit ruokasalissa, kun ei niitä salin tuoleja löydetty. Ruokasalikin on vielä kesken. Kaikki matot ovat rullalla ja tavarat iahn sekaisin. Kyllä yhdelle ihmiselle kiirettä pitää, kun täytyy saada kokonainen talo kuntoon. Onneksi on se jokapaikan Väinö apuna ja isäntäkin ihan mielellään auttaa tavaroiden kantamisessa ja nostelussa. Hyvätapainen ja ystävällinen mies, se isäntä, on ollut jo nuoresta pojasta lähtien, miettii helmi ja toivoo ettei hienot ihmiset näkisi isännän kantavan nojatuoleja pitkin portaita. Ei se Isossa Kaupungissa sovi!

Helmillä on oma huoneensa isännän työhuoneen yläpuolella. Siellä ei olla pihistelty kauniista esineistä. Helmiä ihan värisyttää ajatus suurista kauppaliikkeistä ja seuraavasta vapaapäivästä. Ja Työväentalon tanssit! Helmi on hulluna tanssiin. HUoneessa odottaa ihan uudet punaiset tanssikengät. ne tuli ostettua ihan kuin huomaamatta eikä niitä ole voinut vielä kertaakaan käyttää. Ihana väristys kulkee jo selkää pitkin, kun vain ajatteleekin kenkien jalkaan laittoa.

ParvekkeeniIkkunaruutua lumesta puhdistaessaan Helmikin kurkkasi ikkunasta sisään omaan huoneeseensa ja siellä ne kengät ovat sängyn edessä niin kauniina ja houkuttelevina. Toivottavasti vain kissa ei pissaa niihin. Kissa raukka on vielä aivan sekaisin muutosta eikä sille oikein ole aikaa ollut kaiken kiireen ja tohinan keskellä.

Taloon on pian tulossa myös hyyryläisiä. Isännän siskon tytöt aloittavat kaupungissa opiskelun ja saavat asua vinttihuoneessa. Auttavat sitten isommissa siivouksissa ja juhlissa. Kunpa olisivat kunnon tyttöjä. Helmiä ja isäntääkin vähän huolettaa se vanhempi Helga. On sellainen villin oloinen otus. No, nyt ei vielä kannata huolehtia tyttöjen tulosta. On niin paljon muuta tekemistä.

Hetken jos kävisi levähtämässä selällään huoneessaan ja jatkaisi sitten taas siivoamista. Illalla sitten on mukava istua nojatuoliin kutomaan ja kuuntelemaan radiota. Kissankin voi ottaa syliin ja pitää hyvänä, niin ei tarvitse huolehtia sen kenkiin pissimisestä. Ja sunnuntaina pääsee kirkkoon. Se onkin suuri ja upea rakennus ja Helmiä oikein huimaa ajatus kirkon korkeudesta. Toivottavasti vain tämä Kaupungin kirkkoherra ei katso pahalla silmällä tanssia....